sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Joskus tarkoituksen ymmärtää myöhemmin...

Kyllä elämä on sitten arvaamatonta.

Vuoden vaihteessa ajattelin, että tämä vuosi tulee olemaan erilainen kuin muut, se tulee olemaan muutoksen vuosi. Älkää kysykö miksi ajattelin niin, oli vaan sellainen tunne. On tässä ensimmäisen puolen vuoden aikana tapahtunut niin paljon yhdelle vuodelle, että välillä olen miettinyt, että miksi piti mennä ajattelemaan että tämä on muutoksen vuosi, nyt niitä muutoksia sitten on tullut kerrakseen!

Alkuvuodesta oli se sairauskierre, auton huoltoa, joka jatkuu kesäkuussa ja siinäkin saimme jännittää meneekö takuuseen vai ei.. B:lle puhkesi allergia ja sai samaan aikaan korvatulehduksen, silmätulehduksen, taiveihottumaa ja virtsaputken tulehduksen, kaatui kanttariin ja polvet naarmuilla, tippui keinusta ja kuhmu takaraivossa.. Nämä kaikki reilun viikon sisällä! Hain lapsille tarhapaikkoja alkukeväällä, jotka sainkin ja vieläpä hyvästä tarhasta! Sitten työpaikaltani ilmoitettiin ettei heillä olekaan töitä tarjolla, no ei se mitään, olinhan juuri tehnyt positiivisen raskaustestin! Peruin tarhapaikat. Viime tiistaina sitten jouduin sairaalaan verisen vuodon takia ja raskaus keskeytyi. Soitin tarhaan, että kannattaako enää hakeakaan sinne ja nyt pitäisi tehdä ne hakemukset... Ehkä. Tai sitten se olisi sen kolmannen lapsen aika, myöhemmin se ei enää tunnu fiksulta. Ja aina kun olen raskaana alkaa kiloja tulla heti. Nytkin on muutama ylimääräinen joista haluan heti eroon! Helpompi nyt kuin myöhemmin...

Tänä aamuna olin niin vihainen... Voi luoja, kaikki ärsytti MEGANA. Sää, kitisevät lapset, liian aikainen herätys... Kaikkea pitäisi tehdä, motivaatio 0. Olen nyt sentään pessyt pyykkiä (jo toinen koneellinen menossa), imuroinut ja yritin jopa mennä lasten kanssa ulos, oltiin 5 min ja alkoi sataa vettä... :( Se siitä ulkoilusta sitten. Haluan vapaapäivän elämästäni. Nyt on tapahtunut niin paljon ja eihän mulla oikeestaan ole vapaata juuri koskaan... En niitä usein tarvitse, nyt tuntuu että äkkiä pihalle YKSIN ja mielellään kokopäiväksi tai ainakin siihen asti ennenkuin ikävä iskee...

Jotain hyvääkin tapahtuu:
Löysin mekon kesällä pidettäviin häihin! Olen etsinyt ja etsinyt eikä yhdessäkään kaupassa ole ollut kivannäköistä, tai jos on niin on väärää kokoa tai ei sitten ollutkaan hyvä, tai hinta on huima.. Yhdestä kauppakeskuksesta löysin vain 3 mekkoa, joissa kaikissa oli edellämainittuja ongelmia.. Mutta eilen, kävin pikaisesti yhdessä outletissa ja sovitin jopa neljää erilaista mekkoa! Kahdesta piti ihan valita :)