Nurisemisesta

Joillekin ei vaan kelpaa mikään. Aina pitää nurista ja valittaa, ihan sama mistä, kunhan saa pahoittaa toisen mielen ja pilata päivän. Jos vain pystyy.. Tarkoitan uutisia ja kun niitä saa nykyään kommentoida! Facebookistakin näkee kaikenlaista.. Ja on ihan tavallisissakin uutisissa valittajia! Viimeisin esimerkki: Ruotsin uusin pronsessa Estelle, jonka nimeä ruotsalainen kirjailija, historoitsija Herman Lindqvist arvosteli.. Miksi? Miksei se ole hyvä nimi ja jos siitä nyt ei pidä, niin tarviiko se nyt ihan medialle kertoa? Se ei muuta asiaa ja eikö ole tärkeintä, että nimen antajien mielestä, eli vauvan vanhempien, nimi on kaunis ja juuri täydellinen heidän lapselleen. Kaikkia ei voi miellyttää, eikä pidäkään. Mutta kun aina pitää nurista. On toinenkin asia, josta hyvin helposti sanotaan heti pahaa tai on helppo arvostella (ja johon olen itsekin langennut, myönän, mutta onneksi olen siitä tavasta päässyt eroon). Tästäkin on esimerkki: nuori laulajapoika Robin. Häntä on helppo haukkua, että "ihan paskaa musaa, vittu mikä pelle" niin, oletteko kateellisia? Ajatelkaa, miten rohkea tämä Robin on, kun noin nuorena uskaltaa tehdä musiikkia, esiintyä. Olla oma itsensä. Sitä eivät monet uskalla olla. Ainakaan teininä. Vaikka hänen soittama musiikki ei iskisikään sinun sydämeesi, niin tarviiko heti haukkua ja nurista? Aika paljon saa haukkua ja nurista, jos aina alkaa jokaisesta huonosta biisistä nurisemaan. Ja mikä hukkaan heitetty energia määrä!!! Miksei sitä voisi suunnata johonkin positiiviseen?! Älkääkä vaan sanoko, että siitä tulee hyvä mieli, kun saa haukkua muita. Silloin on jotain pielessä.. Ja pahasti! Negatiivisuudesta pääsee aika helposti eroon tällä konstilla: ajattele jokaisesta asiasta, myös huonoista, edes yksi positiivinen asia! Siitä se huomaamattaan lähtee, se positiivinen ajattelu. Sanonta "joukossa tyhmyys tiivistyy" toimii varmaan myös soten, että iloisuus lisää iloisuutta.

Lumilinnan lumoissa

Nyt on ollut niin kivaa, kun on ollut nollakelit! Takapihalla on niin paljon lunta, että on vain mielikuvitus rajana, mitä siitä voisi tehdä. Eilen olikin sitten meitä taiteilijoita siellä enemmänkin, nimittäin kaksi naapurin poikaa tuli lumileikkeihin mukaan. Meillä on iso lumilinna, jossa on keittiö, vessa, kaksi makuuhuonetta ja olkkari. B tarjosi pojille kahvia ja sitten kaikki meni katsomaan tv:tä :) Sitten tehtiin lumihevonen, lumiauto, Nipsu ja yksi Muumi. Toista Muumia aloitin, mutta sitten "työt kutsuivat" eli A heräsi. Viime aikoina olen lukenut paljon kynsiblogeja, koska ostin itselleni geelikynsitarvikkeet!! Nyt pn huolitelöut kädet aina vaan :) Se on tosi kivaa puuhaa laittaa niitä ja keksiä koristeluja. Tarkoituksena ei ole alkaa tehdä kynsiä muille, ihan vain omaksi iloksi niitä teen. Totesin, että minulle se on helpompaa tehdä kotona, kuin että menisin teetättämään ne. Tosin, paljon hienompia ne olisivat, mutta kyllä nämäkin menee ;) Tänään menen salille liian pitkän tauon jälkeen!! Aion testailla vähän painoja, että millä olis hyvä tehdä ja ihan tehokkaan treenin meinasin vetästä näin ens alkuun. Vähän tossa jo suunnittelin treeniohjelmaa itselleni.. Pitäisi pilkkoa sitä osiin, niin olis parempi. Tänään en pilko vaan annan mennä! Katsotaan, millainen sali pn, en ole siellä vielä koskaan käynyt. Tai katsotaan nyt kumpaan menen, kaksi uutukaista vaihtoehtoa.. Kaikki riippuu kellon ajasta, että monelta pääsen, että minkä aspa on vielä auki, jotta pääsen ostamaan kk-kortin! Toiseen sen kyllä vaan ostan, tähän 1. Vaihtoehtoon, toiseen vaan jos se on sitten kokeilun jälkeen hyvä sali. Huomaatteko epäilykseni, salissa ei varmaan ole mitään vikaa, vaan uskon etten kuulu sen salin kohderyhmään, koska en ole 120kg rautaa nostava hurjimus ;) heheh! No ei, menen salille kuin salille, eipä sillä niin väliä ole. Laitteet ratkaisee tässä tapauksessa. Pelkillä vapailla painoilla en just nyt halua tehdä treeniäni. Mä oon ihan liikaa käyttänyt meidän pikkuista lähikauppaa pääasiallisena kauppana ja sen kyllä huomaa... Ei helvetti se on kallis!! Tänään kävin ties miten pitkän tauon jälkeen "normaalissa" kaupassa ja hullu satsi ruokaa makso, noh paljon, muttei mitään verrattuna pikkukaupan pikkuostosten summaan.. Ihan kun olis aika muuttaa tapansa taas kerran?! No niin, nyt taas oppimaan uutta :)

Kauneus on katsojan silmissä

Luin juuri MTV3:n kotisivuilta kyselyn tuloksia (http://www.mtv3.fi/helmi/kauneus/artikkeli.shtml/2012/02/1491265/jos-mika-tahansa-olisi-mahdollista--kayttaisitko-naita-kauneuskeksintoja) Kyselyssä oli kysytty, millaisia kauneuskeksintöjä maailmastamme vielä puuttuu. Hyvä kysymys! Mielenkiintoni heräsi samantien. Mutta yksi tuote, jota itse olen usean vuoden ajan toivonut, ei ollut kyselyn tuloksissa eikä sitä ole vielä keksitty, nimittäin: kasvojen pesukone! Siis sellainen laite, jonne laitat kasvosi ja laite pesee meikit puolestasi. Mieluiten myös rasvaisi samalla :) Paljonhan nykyään on kaikenlaisia purkkeja ja koneita, mutta olisi kiva tietää, mikä oikeasti toimii ja mikä on vain hyvän (tai siis harhaanjohtavan) markkinoinnin aikaan saama mielikuva. Varmasi suuret muotitalot maksavat miljoonia tai miljardeja hyville markkinointitiimeilleen, jotta saataisiin asiakkaan uskomaan tuotteeseen. "Nyt rypyt pois helposti ja nopeasti! Pysyviä tuloksia! Nuorennut vähintään 10 vuotta! Hyvästi rypyt ja uurteet!" kyllä hyvillä sloganeilla ja mainoslauseilla sekä niihin liitetyillä, hyvin muokatuilla, kuvilla on merkitystä. Jokainen, joka nyt niistä rypyistä haluaa eroon, haluaa uskoa mainosta. Onhan se kuvassa oleva daamikin niin siloposkinen, eikä yhtään turhaa uurreetta löydy. Kauniisti vanhentunut. Ja purkkikin niin kaunis, ei mikään Anttilan ale-laarista löytynyt tavallinen valkoinen purnukka, joka on sunnuntaina hätäpäissään ostettu pelastamaan seuraavan viikon aamuja. Sitten asiakas hakee sen kauniin purkin, jolla oli se upea mainos, joka jäi kuiskailemaan alitajuntaan. Kaunis pahvirasia kädessään, reilu 100 euroa köyhempänä, hän astelee epävarmoin, nopein askelein kohti ulko-ovea ja bussipysäkkiä. "Jess, vihdoin mä sain sen!" iloitsee hän salaa, kainosto hymyillen bussin tärinässä. Illalla kotona hän avaa pahvikuoret ja ottaa esiin kauniin pienen purkin, joka uutuuttaan kiiltää ja huokuu lupaustaan kadottaa ryppysi ja nuorentaa hipiäsi. Voide sivellään oikeansuuntaisin ottein, säästeliäästi käyttäen, olihan se tyyris! Montako viikkoa menee, että tuloksia tulee? Vai tuleeko koskaan? Tulisiko samat tulokset sillä Anttilan ale-laarin purnukasta, jos vain ajatuksesi ovat samat? Eli kysymykseni kuuluu: miten paljon näet sellaista (/sellaisia muutoksia), joita haluat tapahtuvan? Mitkään voiteet tuskin vievät ryppyjäsi pois, mutta auttaisiko ne siihen ettei niitä synny niin nopeasti lisää? Ennaltaehkäisy olisi tässäkin asiassa parempi, kuin se että yritetään voiteen avulla saada jo olemassa oleva ongelma katoamaan. Luulavasti vain kirurgin veitsi tai muu piikki pystyy sen tekemään. Josta päästäänkin aiheeseen kauneuskirurgia. Grrr, karvat nousee jo pystyyn. En siis ole sen kannalla ollenkaan!! Miksi, oi miksi. Miksi ihmiset haluavat näyttää... Noh, samalta. Nukelta. Epäaidolta. Puuttuuko itsetunto vai onko se vaan ihan sairaan huono? Onko lapsena jäänyt ilman huomiota tai rakkautta? Hyvin nuoret naiset käyvät leikkauksissa ja ties missä.. Ihmettelen oikeasti, että miksi ne naiset niin tekevät? En ymmärrä yhtään enempää niitä, jotka tavoittelevat sitä omaa 20v. Lookiaan. Se on luonnotonta ja usein näyttääkin siltä. Se on kamalaa katsottavaa ja välillä kyllä naurattaa, siitä että jonkun mielestä se on kaunista vaikka se ei ymmärrä näyttäväbsä ihan hirveelle.. Ja se on vielä maksanut siitä!! Yli suuria rintoja, huulia, liian kireälle vedettyjä kasvoja, implantteja poskilla, leuassa, takapuolessa, halvaannutettuja kasvoja (eli ilmeettömyyttä)... Luultavasi lisäksi vielä hiuspidennyksiä, ripsipidennykset, kestopigmentoidut kulmat ja huulet ja luomet, rakennekynnet, tekorusketusta, valkaistut hampaat... Mitä vielä? Ja se aito LV:n laukku.. Rajansa kaikella, pliis. On mullakin ollut pidennykset (koska HairStoren kampaaja leikkasi hiukseni päin helvettiä) ja nykin on rakennekynnet. Himoitsen aina itseruskettavia.. Mutta en halua näyttää siltä, että olen fake. Haluan näyttää luonnolliselta, silti naiselliselta ja huolitellulta. En leimaa ihmistä, jolla on jotain nistä, mutta jos tuosta luettelosta alkaa täyttymään kaikki kohdat niin voi jösses.. Niin ja onhan niitä hyvinkin onnistuneita kauneusleikkauksia, eikä niissä ole vikaa, koska ne ihmiset näyttävät luonnollisilta. Enkä ole tässä ottanut huomioon heitä, jotka leikkauksillan korjaavat esim. Sairauden tai onnettomuuden jälkiä. Tai jotain synnynnäistä vikaa. On vaan niin paljon niitä, jotka teettävät itselleen vaikka mitä "korjausta/parannusta" vaikkei todellakaan tarvitsisivat! Ja vielä nuoret, joilla iho on kimmoisa ja sileä.. Saahan sitä ihminen kehitettyä itselleen ongelman jos toisenkin, jos niitä ei oikeasti elämässä (silloin) ole. Ja kyllä tämä yleinen ilmiö "minä" ja median ja muotitalojen luomat naisihangeet, joita pitää sitten kaikin puolin toteuttaa.. Helpointahan se on, kun ottaa itsestään kuvan muokkaa sen aivan täysin.. ;) ja laittaa facebookiin. Voilá! Se siitä mustasta huumoristani.. Mutta saavuttaako nämä ihmiset näillä konsteilla onnellisuuden? Tuliko hyvä mieli? Yleensä varmaan ei, koska sitten mennään taas uuteen leikkaukseen. "nää mun tissit ei ookaan tarpeeksi isot, kun en saanutkaan 540 treffikutsua viikossa!" tai tehdään jotain uusia toimenpiteitä. Onni ei ole ulkonäkö, ulkönäkö ei ole onni. Onni tulee sisältä, tyytyväisyys itseen, elämäntilanteeseensa, puolisoonsa, lapsiinsa, työhönsä... Onni koostuu pikku asioista. Kiva ulkonäkö tuo lisää tyytyväisyyttä itseen, mutta se ei ole kaikki. Oma ajattelutapa, luonteen piirteet, ja itsetunto. Siinä ne. Voi hyvin, näytä hyvältä. Niin se menee. Sisällä päin oleva tunteesi näkyy myös ulos, jopa ilman sanoja tai viimesitään äänensävystäsi, äänenpainostasi tai sanoista. Suurempi palkinto on, mitä enemmän olet tehnyt otse töitä esim. Vartalosi eteen. Tai miten hyvin olet jaksanut hoitaa ihoasi. Unohtamatta ravintoa! Omassa ihossa näkyy kyllä, jos ei syö terveellisesti. Ja sekin tuntuu omassa kehossa hyvälle! On enemmän energiaa eikä ole niin raskas olo. Ja jos ei syö, se tuntuu hirveälle!! Olipas taas aiheesta jos toiseenkin hyppimistä. Tällaista se minun ajatuksen kulku aina onkin. Pahoitelen jo etukäteen kirjoitusvirheistä, joita varmasti löytyy. Ipad ei ole paras tähän kirjoitteluun ;) muuten kyllä oikein kiva laite! Nyt mieluisan liikunnan pariin, tai kävelylle kauniiseen ilmaan ja hemmottele sen jälkeen itseäsi jalkakylcyllä ja pedikyyrillä. Samalla kun jalat nauttivat kylvystä, voit kasvoillesi levittää kosteuttavan naamion! Kyllä siinä saa taas ulkoista ja sisäistä kauneutta hoidettua kuin samalla kertaa! Itse odotan illan tanssituntia, en tiedä vaikka jäisin seuraavallekin tunnille! Kaunista loppuviikkoa!!