sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Food Shit - Shit Food

Blaaah, ällö-mussutus-possutus-sunnuntai! Tunnen sen naamaani puskevista finneistä ja reisien leventymisenä.. En muista milloin olisin viimeksi näin pahasti possutellut... Mutta sallin sen tänään itselleni. Nyt kyllä kuulostaa pahasti siltä, että en yleensä herkuttelis. BullShit. Mähän syön herkkuja, jos haluan. Yleensä haluan -ja syön.

Noh, anyway, huomenna palaan ruotuun oikeen kunnolla. Kerran viikossa karkkipäivä ja vähäisellä määrällä alkakoon. Mihinkään täyskieltoon en tosiaan aio, miksi edes pitäisi? Tarkoitukseni on nauttia elämästä, ei stressata ravinnosta tai keskellä viikkoa nautitusta pullasta. Haluan kuitenkin syödä puhtaasti ja ravintorikasta ruokaa, jotta voin hyvin. Ihoni kertoo kyllä kaikki herkujen tai puhtaan ruuan tuomat vaikutukset. Kyllä, suklaasta saa finnejä!!

En aio hairahtua trendi-ruokailuun täysillä, kaikkiin uusiin villityksiin. Yritän pitää maalaisjärjen mukana. Syödä pitää niin monta kertaa päivässä etten osaa pitää sitä elimistön polttoainetankkauksena. Ruuan kuuluu maistua hyvältä, ei sitä muuten saa alas. Se, että se maistuu hyvälle ei tarkoita että siihen lisätään kermaa, rasvaa ja suolaa reilulla kädellä. Taas se maalaisjärki käyttöön. Maustehyllyiltä löytää kyllä kaikkea kivaa, samoin tuoreet yrtit kannattaa hyödyntää! :)

Ruokailu ei saa hallita päiviä. En halua että joudun ajattelemaan sitä koko ajan. Se ei ole normaalia, ja siitä ei voi seurata normaalia. Se on vähän pelottava ajatus, koska olen nuorempana kärsinyt syömishäiriöstä. En tosiaan halua sille linjalle enää. Tarkoitus olisi pitää huolta kropasta, ei rikkoa sitä.

Selvästi havaittavissa morkkista. Haaveilen iltalenkkeilystä tai salista, mutta arvaatko olenko menossa?
Oikein. En ole. Tänään possutellaan ja ollaan paikoillaan niin paljon kuin pystyy. Omg. Kuulostaa niin pahalta ja sitä se on. Tästä saa hyvää lisämotivaatiota taas siihen toiseen suuntaan!!

No joo, kyllä se tästä. :)

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Black clouds above our heads

Elämästä ei voi koskaan tietää ja joskus syytkin selvenee vasta myöhemmin.. Neljät hautajaiset puolen vuoden sisään vetää hiljaiseksi. Miksi? Mitä vielä? Tämä alkaa jo riittää, eihän tätä voi enää kohta todeksi uskoa.. eli musta surun pilvi ei väisty päältämme hetkeen.

Onneksi ollaan oltu rakkaan mieheni kanssa pitkään yhdessä että ei tarvii kummankaan miettiä omia reaktioitaan tai omaa tapaa surra tai mitä vaan. Ollaan tuki toinen toiselle ja toista on  helppo tukea, koska tunnemme toisemme niin hyvin. 11 yhteistä vuotta takana ja monen monta vielä edessä! ♡

Olen tässä ollut jo noin 1,5kk kotona, uusia kuvioita suunnitellut ja hoidellut kaikenlaisia asioita.. monta rautaa tulessa ja kotona en ole päivääkään maannut! Jos kalenteri näyttää tyhjää, ollaan vietetty lasten kanssa vapaapäivää ja aina sitä jotain tekemistä ollaan keksitty. Nyt ollaan nautiskeltu tästä Välimeren ilmastoa muistuttavasta kuumuudesta omalla kotipihalla. Sadetin on ollut ahkerassa käytössä eikä ole ihan hirveesti haitannut että sieltä tulee jääkylmää vettä! Kiljunta on kuin huvipuistossa :) Käytiin sitten veden säästämiseksi -ja muutenkin- ostamassa puuha uima-allas! Vettä on noin 20cm, täysin puhallettava ja siinä on pieni liukumäki, dinon suuhun saa heittää 6 mukana tullutta palloa ja vesiletkun kun liittää niin palmusta ja "vesiputousseinästä" tulee vettä. Tosi hauska!!!  Ja siihen mahtuu 5 lasta just sopivasti :)

Kynsien teko muotilla tuntuu helpommalta ja on niin paljon siistimpää kuin tipit! Täytyy vaan sitä nopeutta kehittää kun jään liikaa pipertämään :) en kyllä aio tarkkuudesta tinkiä paitsi silloin kun teen itselleni vasurilla oikean käden kynsiä.. silloin ei voi rima olla kovin korkea! ;) Jotenkin ideoita koristeluihin ei nyt synny... ainakaan kun tekee itselle. Tajuaa aina jossain vaiheessa, että hei nyt oliskin se hetki kun pitäis jo pohjakoristelut/ värit edes tietää! Sitä vaan tekee ja sit tulee semmonen paniikki että nyt äkkiä vaan jotain...  ja se viilaaminen :D itelle voi olla "vähän" rajumpi.. kröhöm.. kynsinauhat verillä välillä kun pistää vähän ronskimmin viilan laulamaan ;) ei jaksa omat sormet niin kiinnostaa, asiakkaiden kanssa ei tulis mieleenkään viilata silleen! Enkä kyllä hyväksyis, jos joku muu viilais silleen mun kynsiä.

No niin, alkaa päivä painaa kun hermot menee eikä saa ajatuksia koottua. Oliks kumpikaan koista nyt niin uusia juttuja!? Riippuu keneltä kysyy.. mä voin kyllä vastata, niin ei tarvii arvailla. Ne eivät ole mitenkään uusia asioita. Temperamenttia löytyy ja Välimeren jengiin verrattuna oon ihan leppoisa tyyppi, hehe ;)

Paljon mahtavia juttuja tulossa kesällä/ syksyllä!!! Niistä kerron heti kun voin :) mutta ihania ja mielenkiintoisia! Aina on onneksi hyviä asioita ja niitä osaa arvostaa ihan eri tavalla ja ottaa irti enemmän kun luonto pitää mielessä sen toisenkin puolen.. pitää mielessä tai on näyttänyt.. vaikka en ole koskaan pitänyt asioita täysin itsestään selvinä ja olen jalat maassa tyyppiä. Hauskaa pitää olla ja hullutella mutta sellaista kiittäämätöntä ja saamatonta, itserakasta tyyppiä mä en voi sietää.