Niin paljon taas tapahtunut eikä kirjoittaa ole ehtinyt tai inspistä siihen löytynyt...
Joulu meni ja hyvin menikin :) samoin uusi vuosi! B oli innoissaan raketeista eikä millään olisi halunnut lähteä sisälle, mikä on ihan uutta, koska viime vuonna raketit piti katsoa vain sisältä, koska neiti oli hieman peloissaan kovista äänistä. Joulupukkikaan ei aiheuttanut niin suurta pelokkuutta kuin edellisvuonna. K näki myös pukin eikä tällä kertaa nukkunut parhaan hetken ohi. Ensimmäisestä paketista löytyi K:lle pikkuautoja ja K:n kiinnostus pysyi niissä eikä ollut yhtään mukana muiden lahjojen avaamisessa :) Oli niin suloinen, kun pärisytteli uusien autojen kanssa!
Uutena vuotena en tehnyt erityisesti mitään lupausta, koska sellaiset ei yleensä pidä.. Joten jo joulun aikoihin päätin, että ensi vuonna ja siitäkin hetkestä eteenpäin aion olla aktiivisempi, tehdä ja sanoa juuri niinkuin haluan. Meinaan nyt ihan hyvässä mielessä :) Pistän asioihin vauhtia ja hoidan ne heti, en huomenna ellei ole ihan pakko. Niinpä sitten hoidin mieltäni vaivanneen asian ystävyyssuhteeseen liittyen ja nyt se ystävyys on paljon vahvemmalla pohjalla! <3 Ystävät ovat tärkeitä ja hyvistä pidetään kiinni. Toinen juttu, jonka päätin toteuttaa on jo unohduksissa pitkään ollut haave. Ilmoittauduin liikunnanalan peruskurssille! Aion tulevaisuudessa ohjata jumpia/ spinningiä/ crossingia/ olla kuntosalilla ohjaajana! Liikunta, terveys, hyvinvointi, kauneus... Ne on ne minun suuren kiinnostuksen kohteet, jonka parissa olisi aivan mahtavaa työskennellä!!
Olen myös miettinyt ideoita äitini ja B:n synttäreille...! Voi että, varsinkin noihin lastensynttäreihin voisi upottaa rahaa ihan loputtomasti... Jos vaan osaisi valita, että mitä ja miten paljon.. Alkuvuodesta on muutenkin paljon synttäreitä! Kivaaaaa!!! Sitten on myös tulevan kummipoikani ristiäiset ja siihen olemme suunnitelleet ja miettineet lahjaa, joka ei ole tavanomainen kummilahja, mutta todella hieno! :) En paljasta enempää... Vielä.
Tässä on jotenkin niin paljon kaikkea, mitä pitää muistaa ja tehdä ja muistaa tehdä.. Minusta on tullut paljon höpsömpi, en muista kaikkea, muistan vain että jotain piti tehdä.. Alkaa kontrolli pettää, iik! Eräskin kerta sovin aamupäivällä isäni kanssa, että hän tulee meille kylään samana iltapäivänä, kun K on herännyt. Sovittiin aikakin. K heräsikin aikasemmin ja siinä sitten hoidettiin välipalat ja muut. Sitten päätin lähteä kauppaan, koska jääkaappi oli suht tyhjä.. Puin lapset, pakkasin autoon ja olin lähdössä peruuttamaan, kun näin isäni autossaan.... Kröhöm.. Kyllä nauratti! En muistanut ollenkaan, että olimme sopineet alle kuusi tuntia sitten, että hän tulee kylään. Onneksi en ehtinyt lähteä autolla minnekään! :)
Viime viikolla piti olla kaikkea kivaa - minun tanssi alkoi, B:n kerho alkoi, B:n tanssi alkoi ja piti nähdä ystäviä... Kaikki sitten piti perua, koska meille tuli vatsatauti! Yök.. Onneksi se on vain päivän tauti ja seuraavana päivänä sitten menin tanssiin ja olo oli muutenkin jo normaali. Oli kyllä loppuviikosta hermot pikkasen tiukilla, kun itse oli alkuviikosta ollut kipeä ja muut tulivat siinä sitten perästä.. no eihän sitä voinut itse lähteä kenellekään ettei vaan tartuta muita. Onneksi tämä viikko korvasi sitten edellisen viikon! :)
Tanssin alkaminen on taas tuonut hyvää energiaa (eli pitäisikö sanoa chi:tä!)! Miehenikin on tyytyväinen, koska olen kuulemma paljon mukavampi, kun käyn tanssissa...! :) No onko ihme, jos muuten on aina vaan kotona ja lasten kanssa ja pyörittää arkea eikä juurikaan näe aikuisia tai kavereita (vrt. elämä ennen lapsia). Pitää sitä olla jotain omaa juttua, joka pitää järjen päässä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti