tiistai 14. heinäkuuta 2009

Must Be Funny In The Rich Mans World

Minulla on kamala säästövimma!

Outoa minulta, koska en ole koskaan oikein osannut säästää. Se menee mitä tulee, mitään ei jää säästöön. Ei minkään varalle, ei pahan päivän eikä ostosten.. Huonompi homma.

Säästövimman on saanut aikaan pian alkava hoitovapaa, joka tarkoittaa tulojen suurta romahdusta ja vuoden päähän sijoittuva etelänmatka!! Siihen kun saisi vähän säästettyä... Ja tietysti muutenkin se olisi ihan hyvä tapa. Osata säästää siis.

Ainahan sitä voi parantaa kulutustaan.. Kait. Vaikka olen tähänkin asti elänyt suht niukasti, pystyn karsimaan. Teen edelleen tyhmiä hankintoja, kuten shoppailen silloin tällöin. En läheskään siinä määrin kuin ennen lapsia, mutta kuitenkin. Lapsillehan sitä voisi ostaakin kaupat tyhjiksi! Samoin ruokakaupassa alan tutkimaan vielä tarkemmin tarjoukset ja ostan ruuat vaikka kolmesta eri kaupasta, jos tarve vaatii. Inhoan ainaista rahan riittämisen laskemista, mutta minkäs teet. Yritän ajatella positiivisesti, että aika aikaansa kutakin ja toivon, että tämä ajan jakso on elämämme köyhintä.

Nyt alkaakin sitten semmoinen kausi, että MITÄÄN en osta itselleni (uskokaa vaan, saatte nähdä!), paitsi välttämättömät kuten meikit tai rikkinäisten sukkien tilalle uudet ;) Vaatteita on, jotain voisin myydäkin kirppiksellä, niin saisi sitäkin kautta vähän rahaa. Samoin lasten vaatteita. Olen aina laittanut kaikki UFF:ille vain siksi, koska se on niin helppoa ja saan käyttämättömät vaattet nopeasti pois tilaa viemästä. Kirppispöydän varaaminen ja sinne meneminen yms tuntuvat kovin hankalalta. Eihän se ole, kun vaan menisi ja tekisi.. Pistetään mietintään...

Liikaa jos ajattelee rahaa, sen säästämistä, määrää (tai vähyyttä) yms. tulee hulluksi! Silloin iskee stressi ja ahdistus. Tuntuu niin mahdottomalta tai epätoivoiselta edes yrittää saada jotain säästöön. Ei saa ajatella, pitää yrittää pitää pää kylmänä, ajatella muuta. Mutta entäs, jos haluaa tehdä jotain lasten kanssa? Harva juttu on ilmaista tai edes halpaa. Tai sitten pitää mennä autolla ja bensakin on liian kallista... Nyt olen muutenkin ajanut aika paljon, vaikka olisin voinut mennä bussilla. Se kun on ilmaistakin. No, aletaan säästää siinäkin! :) Bussilla ja junalla liikkuminenhan on lapsillekin pientä seikkailua! Niin, ja onhan minulla jalatkin!

Köyhä on kekseliäämpi. Kyllä sitä vähälläkin rahalla saa, kun en muutenkaan tarvitse merkkituotteita. Tuotteen hinta ei ole suoraan verrannollinen sen kestävyyteen, parempaan ulkonäköön tai käyttöikään tai tuotteesta riippuen parempaan makuun tai hajuun. Sen olen todennut itse useasti.

Äh, nyt raha pois mielestä..!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti