Leipomisvimma!
En taas tiedä miksi, ehkä lähestyvät K:n synttärit -ja miksei omanikin vaikka niitä en virallisesti vietäkään- vaikuttaisi tähän.. Olen netistä ihaillut upeita kuvia kakuista, joita "tavalliset" ihmiset on leiponut. Tarkoitan, etteivät he ole ammattilaisia ainakaan paperilla, sitä on tosin vaikea uskoa, koska voi luoja mitä taidonnäytteittä kakut ovat!!
Kuvia katselemalla ne omatkin taidot on kasvaneet, ainakin mielikuvituksessani.. Ajattelin, että pitäisi hankkia kunnon välineitä, joilla opetella tekemään ihania koristeita. Omat kakun pursotukset ovat olleet aivan kamalia.. Yritys hyvä kymmenen, tulos huono nelonen. Tie ei ole kuin ylöspäin!!
Tänään leivottiin lasten kanssa sämpylöitä. NAM!! Tuoreet itsetehdyt sämpylät ovat vaan niin hyviä. Lapsetkin oli leipomassa mukana. B pyöritteli pikkuruisia sämpylöitä, jotka tietty paistoin. K söi pienen taikinan palasen ja jauhoista teki pöydälle autotien ja leikki siinä. Boys are boys.
Eilen aamuyöllä alkoi oksennustauti B:llä. Minäkin kävin kerran ihailemassa posliinia eilen, mutta siihen se onneksi jäi. Luulin, että B:lläkin, mutta tänä aamuna uudelleen oksensi. Ei ole nyt sen jälkeen, siksi pääsi leipomaankin. B vaikuttaa jo ihan pirteältä ja leikkii ja syö ja kaikki pysyy sisällä. Toivon, että K ja mieheni eivät sairastu. Vatsatauti on ihan hirveää ja uuvuttavaa. Kaikki paikat pesuun, käsidesiä, pesua, juomalasit kerran jälkeen koneeseen... Pian lakanat ja pyyhkeetkin, jos tauti jäi nyt tähän. En vielä uskalla toivoa mitään.
Tänään taas tanssiin!! :D JEEEEEEE!!!!! Heti piristyin, kun päätin, että lähden kun mahdollisuus on. Viime sunnuntaina aloitin taas treenaamisen ja voi että kun sitä oli lihakset kolmessa kuukaudessa menneet huonoiksi. Hauikset ihan jumissa... :/ Aina tauon jälkeen kaduttaa, että oli tauko kun saa taas aloittaa alusta. Tämä tosin ei vienyt intoani, päin vastoin. Joudun taas miettimään palautumispäiviä ja milloin saa taas mennä ettei mene överiksi. Toivotaan, että voin mahdollisimman pitkään treenata edes jotain ennekuin maha ottaa vastaan.
Mielenkiinnolla odotan sitäkin, että mitä raskauskiloilleni tapahtuu, kun tämän raskauden kohdalla ajattelin treenata paljon ja olla suht tarkka syömisteni suhteen eli en mäissäilisi herkuilla samaan tahtiin kuin kahdella edellisellä kerralla. Vaikka eihän niillä raskauskiloilla loppuen lopuksi niin väliä ole, koska ne kaikki ovat lähteneet korkojen kera aina pois! Mutta kokeilu mielessä, mielenkiinnolla. Samalla voi seurata omaa oloakin ja sen mukaanhan mennään, että mitä pystyy tehdä ja mitä ei. Nyt voi vielä tehdä vähän enemmän kuin muutaman kuukauden päästä.
Liikunnallista syksyä, niin ei tule syysmasista!! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti