Eipä tässä ole kamalasti tapahtunut... Tuntuu, että aika alkaa käydä hitaammin, kun raskausviikkoja tulee enemmän..
Vielä kuitenkin 5-7 viikkoa, niin vauva syntyy. Jos/ kun menee siihen 7:ään viikkoon, niin onhan tässä siis melkein kaksi kuukautta aikaa!! Ääk, se kyllä tuntuu sitten tosi pitkältä ajalta odottaa.. Kasvava vatsa on jo tiellä. Kumartelu on raskasta, ja olo muutenkin jo pikkuisen tukala.. Vauva liikkuu hirmuisesti, eli liikelaskuja ei tarvitse tehdä! :) Laskin tuossa yksi päivä, että jos sen tuulimunaraskauden viikot ottaa laskuihin mukaan ja lisää siihen tämän raskauden viikot, niin olen ollut yhteensä tässä 52 viikkoa raskaana, jos tämä raskaus menee kaksi viikkoa yli. 52 viikkoa = 1 vuosi !!! Ja sitä alkuväsymystäkin ollut yhteensä siis noin 20 viikkoa viime vuoden puolella!! Te tiedätte, jotka olette sen kokeneet.. Se ei ole yhtään kivaa. Ei siis ihme, jos raskaana olo alkaa jo olla nähty ja koettu. Ei raskaana oleminen näin kolmannen kerran ole enää "wau". Lähinnä se on pakko, että saa ihanan pienen nyytin syliin :) No, tämän viimeisen kerran sitä tässä tilassa ollaan.
Tämä bloggaus täyttyy nyt ihan pelkillä raskausjutuilla..
Olen kyllä niin raskaana:
* Hirveä siivousinto kokoajan. Tässä yksi päivä kävin läpi kaikki meidän kaapit! Roskiin lähti tavaraa. Järjestelin laatikoita ja hyllyjä. Yritin kellariakin siivota, mutta sieltä ei kyllä voi mitään heittää pois. Isompi varasto olisi saatava. Kaikki muu siivous innostaa, paitsi lattian- ja ikkunoidenpesu ei nappaa yhtään.. No okei, ei ikkunoita voi näillä pakkasilla pestäkään, mutta se on tehtävä keväällä. Ahdistaa jo valmiiksi.. Sisustusvimma on myös. Katsotaan, milloin alan laittamaan vauvansänkyä yms. esille. Vaatteet on jo pestyinä lipastonlaatikossa. Vaunuillekaan ei tarvitse tehdä mitään, koska ovat käytössä hela tiden.
* Sitten on ne tietyt ruokahimot... Riisifrutti, paahdettu täysjyväleipä, Kotiuunin voisilmäpulla (saanko mainostuksesta ilmaisia pullapusseja, pliis?!?) .. Olikohan vielä jotain..? Ei nyt ainakaan tule mieleen.
* Väsymys. Väsymys iskee.. Olen nukkunut päikkäreitäkin ja aamuisin voisin vain nukkua..
* Pissahädät. Missä vessa, siellä minä! Ei sitä voi mihin tahansa ruokakauppaankaan lähteä, ellei tiedä missä vessat on, vai onko niitä.
* Pingviinikävely. Kyllä, kävelen vaappuen kuin Mara.. Ja hitaasti kuin Dressmannin mainoksessa.. Olo on juuri niin naisellinenkin, että ohhoh! sitä hengästyykin helposti.
Se näistä raskauden iloista ja tosiasioista. Näitä voi sitten myöhemmin muistella, sen mitä niistä muistaa. Yhtä raadollisinahan ne eivät muistiin jää, koska nythän tämä on jokapäiväistä, jokahetkistä. Aika kyllä kultaa muistot. Itse en kyllä sorru siihen, että puhuisin raskaus/ synnytysasioista kuin miehet inttimuistoistaan. Kenellä oli kamalin synnytys, kuka kesti kivun parhaiten, kuka otti ja mitä puudutusta/ kivunlievitystä.. Mua kyllä ärsyttää tollanen. Tästä päästäisiin hyvin toiseen aiheeseen: ärsyttäviin ihmisiin. Mikä ihme joitain vaivaa, kun aina pitää hakea huomiota asioita suurentelemalla??! Mutta ei mennä siihen, muistetaan verenpaine. Ja että, jos olen rauhallinen, ei vauvastakaan tule hermoheikkoa.
Aurinkoista pakkaspäivää ja mukavaa viikonloppua <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti