No niin se sitten iski talven ensimmäiset flunssat! Nyt jo helpottaa, mutta mulla ja K:lla on vielä yskää.
Perjantaina piti olla siivouspäivä, niinkuin aina maanantaisin ja perjantaisin.. Tosin viime maanantaina se jäi välistä, kun ajattelin, että kerran viikossa riittää tällä kertaa.. Eilen imuroin, vielä joku päivä pitäisi lattiat pestä. Viime päivinä ollaan nukuttu kaikki noin puoli kasiin asti aamulla! Luxusta!! Rytmi vaan kärsii, mutta ei se haittaa..
K on mahdoton ruokapöydässä... Tulee kiltisti pöytään syömään, ei tosin syö juuri mitään ja kun sanon, että se on sitten kiitti ja voit nousta, niin ei, herra haluaakin syödä vaikka ei sitten kuitenkaan syö. Tänään syötin yhden lusikallisen verran, mutta hetken päästä K sylkäisi kaikki pois. Otin lautasen pois ja sanoin kiitos, nostin pojan pois pöydästä ja itku tuli. "Haluu ruokaa!" huudot itkun kanssa alkoi.. Tämä on jo kolmas päivä, kun käy samalla tavalla. K voi olla "syömässä" puolikin tuntia, mutta lusikallisia menee suuhun ehkä 1-2.. Sitten kun sanoo, että jos ei syö, otan ruuan pois, niin ei, hän kertoo haluavansa syödä vaikkei niin tapahdu. Rasittavaa... K:lla selvästi myös tätä kahden vuoden uhmaa.
Tänään olimme koko perheen voimin läheisessä ostoskeskuksessa. Voi juma, mikä määrä ihmisiä! Kyllä joulu saa ihmiset hulluiksi.. Tai siis ne lahjahankinnat!! Itsellä ne on hanskassa. Tein tosin pari salaostosta vaarin puolesta ja sain, mitä halusinkin. En siis itselleni, vaan lapsille! Oma lahjalista voisi mennä näin:
- terveyttä kaikille
- terve vauva (ettei siellä sydämessä olisi syntymän jälkeen mitään, eikä tulisi muutakaan!)
- yhdessä oloa perheen ja läheisten kanssa (paljon paljon tätä, kaipaan ihmisiä ja sosiaalisuutta ympärilleni)
- oma, isompi koti mieluiten omalla pihalla ja mieluiten tästä läheltä
- rahaa (ja mielellään paaaaaljon!!)
- hyvin nukuttuja öitä (taitaa olla toiveajattelua vauvan synnyttyä!)
- onnellista elämää ja hyvää parisuhdetta
- parempia kokkaustaitoja tai ainakin ideoita siihen
- energiaa ja pidempää pinnaa
Itse olen tosin aivan rakastuntu Kultajousen LoveLinks-rannekoruihin. Haluaisin niitä kolme-neljä ranteeseeni, pari musta-hopeaa ja pari valko-hopeaa, ei värejä. Pitää tosin sovittaa se niiden lyhyin ketju, että onko silti mulle liian iso. Ne on vaan niin pirun kalliita!! Ne tosin on sellasia, mitä voi keräillä hiljalleen, että ei sen puoleen. Oon kyllä niin tarkka, mistä niistä tykkään, että se saa jäädä ihan omaksi keräilyharrastukseksi -sitten joskus...
Olis jo joulu.. Odotan sitä tunnelmaa, tuoksua, ruokaa, seuraa, lasten iloa ja reaktioita lahjoja avatessaan tai ne nähdessään! Joulu on vaan niin ihanaa aikaa.
Huomenna voi jo sanoa, että aatto on ensi viikolla :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti