maanantai 25. huhtikuuta 2011

Feel the difference

Haluatko saada aikaan positiivista muutosta elämässäsi?

Aloita muuttumalla itse. Tarkastele itseäsi kriittisesti, positiivisella tavalla kuitenkin. Huomaa negatiiviset asiat itsessäsi ja mieti millaisissa tilanteissa ne ilmenee. Mieti ratkaisumalli, kuinka voisit toisella tavalla -kauniimmalla tavalla- ilmaista saman asian. Kaikille tulee parempi mieli. Saman asian kun voi sanoa niiiiiin monella tavalla.. Siihen päälle vielä äänensävy, sanojen painotus, elekieli... You can lie, but can't hide..

Kevät on muuttumisen aikaa.. Joten olen päättänyt muuttua itse. Kyllä -vihdoin! Haluan oppia puhumaan kauniimmin toisille ja pitämään hermot kasassa, vaikka tuntuisi siltä, että raja on ylitetty.. Olen aloittanut hermoista ja onnistunut siinä. Seuraavaksi sitten se puhe puoli. Luulen, että se on se vaikeampi.. Olen aina ollut sellainen, että sanon mitä ajattelen ja vasta sen jälkeen ajattelen, mitä sanoin.. Se ei aina ole järkevää ja siksi hyvin tökeröitä lauseita pääsee suustani ulos. Ja nimenomaan silloin kun ärsyttää. Eikä ärsytyksen määrä tarvitse olla edes suuri. Siksi ensin hallitaan hermot ja sitten vasta sanat.

Hermoja olen hallinnut siten, että kun tiukka tilanne tulee, niin ajattelen itsekseni: "Puhu rauhassa, säilytä maltti, älä näytä hermostumista". Tämä on toiminut minulle. Mikä toimii sinulle? Vain sinä tiedät. Sitten kun tilanne on ohi, tulee niin hyvä fiilis! Onnistuin! Se on ihana tunne!! Tilanteetkin menevät paaaljon nopeammin ohi eikä tule turhaa tilanteen jatkamista miltään taholta. Kyllähän ne lapset kokeilee enemmän kuin kerran meitä vanhempia, mutta niin se vain menee. On sitä itsekin kokeillut omien vanhempien kanssa rajoja. Me kaikki ollaan.

Ajattelulla saa monet ärsyttävät asiat muuttumaan neutraaleiksi. Kuten esimerkiksi välillä ympäri kämppää levinneiden lelujen siivoaminen omille paikoilleen on rasittavaa, se ottaa päähän. Sitten kun mietin asiaa, miksi tämä ärsyttää? Sehän on normaalia, koska lapset ovat pieniä ja leikkivät. Sitten ärsytys häviää.. Meillä kyllä lapsetkin siivoavat jälkiään, mutta ovat he kuitenkin vielä liian pieniä, että siivoasivat kaikki lelut itse aina omille paikoilleen. Sitähän se arki siis on, siivousta, pyykkiä, ruokaa, ulkoilua... Siivouksesta pystyy erotella hyvinkin monta erilajia, joita tehdään pitkin päivää, aina tuntuu että on rätti kädessä ja leluja toisessa. Toisaalta: vie mennessäs, tuo tullessas toimii hyvin! Itse ainakin nautin siististä kodista, se motivoi.

Puhu toiselle, niinkuin haluaisit itsellesi puhuttavan.

Edellinen lause on minun päämääräni. En ole siinä vielä onnistunut, mutta siihen tähdätään!Haluan antaa lapsillekin hyvää esimerkkiä, vaikka ääneni on turhan usein noussut. Ja lapsethan matkivat kaiken. Siksi asioiden täytyy nyt muuttua, en halua että heistä tulee samanlaisia kuin minusta. En halua olla sellainen esimerkki. Eikä syynä ole pelkästään lapset vaan myös rakas mieheni! En halua tiuskia rakkaimmilleni ja olla kuin mikä tahansa arseen ammuttu karhu..

Oli sitten kyse mistä tahansa treenaamisesta, lihaksista, notkeudesta, tarkkuudesta, puhumisesta, laulamisesta jne. niin pitää olla motivoitunut, päämäärä ja haluta tehdä sitä treeniä. Muuten se ei onnistu ja tulokset jäävät laihoiksi. Minun päämääräni on tuo lause, motivaattorit on perheeni ja halua kyllä löytyy!!

Tämä ei tarkoita sitä, että en suuttuisi enää tai näyttäisi tunteitani, yritän muuttaa ilmaisutapaa! Ja kyllä niitä lipsumisiakin tulee, pääasia että niitä tulisi harvemmin!!

Kauniita sanoja, ihania ajatuksia, aurinkoa sydämiinne!! :)

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Vauhdikas aprillipäivä

Niin siinä sitten kävi, että aprillipäivänä päätti meidän perheen uusin tulokas syntyä. Ja vauhdilla tulikin! Ehdin olla sairaalassa vain 15 minuuttia ja vauva oli jo maailmassa. Isäkin ehti paikalle autoa parkkeeraamasta juuri sopivasti ponnistukseen :) Tyttö sieltä syntyi! Musta hiuksinen pieni tytön tyllerö. Aivan ihana <3

Lapset on ottanut vauvan hyvin vastaan. K:n reaktiot enemmän jännitti etukäteen, mutta tähän mennessä kaikki on mennyt tosi hyvin. K on hyvin kiinnostunut (positiivisella tavalla) vauvasta, haluaa pusutella ja halia sekä pitää sylissä. Vauva saa osakseen paljon silityksiäkin! B puhui jo ennen vauvan syntymää kuinka aikoo häntä hoitaa ja niinhän se on mennyt! B haluaa osallistua vaipanvaihtoon, valita vaatteet, pitää sylissä jne... Ihanan innokkaat isot sisarukset <3

Toivottavasti jatkokin menee hyvin. Olen kyllä luottavainen, että menee. Ne normaalit rutinat sitten kuuluu arkeen ja varmasti tulee myös meidän osaksemme, mutta jälleen kerran luotan siihen, että lasta neuvotaan ja kerrotaan myös syyt miksi jotain ei saa tehdä. Ja otetaan heidät mukaan vauvan hoitopuuhiin eikä kielletä kaikkea vauvaan liittyvää. Eihän heitä saa sulkea pois vauvan elämästä. Tietäähän sen itsekin, miten paljon tuollainen pieni ihme herättää kiinnostusta ja hoivaamisen tarvetta!