Olen aloittanut tanssimaan latinotansseja! Se on niiiiiin kivaa että odotan kovasti viikottaista tanssituntiani! Voisin käydä useamminkin tanssimassa :) Ihana irtiotto arjesta. Ensimmäisellä tunnilla huomasin, miten jäykkä olen... Voi apua, ajattelin kun katsoin peilistä yritystä pyöritellä lanteitani... Opettajaan ei ikinä kannata verrata :) Nyt se sujuu jo vähän paremmin. Viime tunnilla oli kyllä aika pihalla askelkuvioista... Ei menny jakeluun yksi siirtyminen, pitää harjoitella kotona siis. Mutta on sitä jäykkä... Onneksi en ole ainoa. Se ei ole tärkeintä, vaan fiilis, mikä tunnilla on ja minkä fiiliksen sieltä saa!
Lapsena olen tanssinut kilpatanssia, mutta se tyssäsi siihen, kun poikia oli liian vähän ja jouduin aina tanssimaan poikien askelilla. Minusta se oli tyhmää, halusin tanssia tyttöjen askelia koska olen tyttö! Se jäi sitten siihen. Pidin ballerinoista ja halusin olla sellainen itsekin, niin notkea ja osata hienoja liikkeitä. No, olin niin pieni että satubaletti oli ainoa balettilaji minun ikäisilleni.. Minulle ostettiin balettipuku ja menin ekalle tunnille.. Se jäi sitten viimeiseksi tunniksi. Olin sanonut äidilleni: "minähän en minkään huivin yli hyppele!" Olisin halunnut aloittaa huipulta.. :) Pienen ihmisen liian suuret haaveet. Siitä vähän vanhempana oli sitten disco-tanssia jonkin aikaa ja sitten tuli hiphop-kurssi ja yläasteella vähän aikaa lattareita. Siitä se innostus lähti eikä loppua varmaan tulekaan! Tauko oli pitkä, liian pitkä. Olin netistä monta kertaa etsinyt lattarikursseja, ilman paria olevia, kodin läheltä. En löytänyt, joten se jäi ennenkuin vahingossa löysin tämän tanssikurssin! En voi kuin hehkuttaa, miten iloinen olen!!
..So you think you can dance.. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti