Mä en ymmärrä, miksi aina mulle tapahtuu kaikkea noloa!! Aina..
Tuntuu ettei muille tapahdu sellaista, mitä tapahtuu mulle. Miksi toiset on alttiita noloille tilanteille ja toiset ovat kuin Hannu Hanhia ja kaikki sujuu kuin ihmeen kaupalla hyvin tai todella hyvin? Ei niitä kaikkia tilanteita edes muista, silloin tällöin tupsahtaa mieleen. Ennen reagoin niihin suuttumalla, että "ei helkkari, miks aina mulle. Tosi noloo, vähän noi pitää mua urpona. Tästä ei sitten sanota kenellekään mitään edes mulle!", nyt en voi muuta kuin ottaa tilanteet huumorilla. Ei se ole niin vakavaa, mitäs sitten. Kai sitä tottuu, että nolaa itsensä usein. Piristäähän se tavallista arkea, niin omaa kuin muidenkin. :)
Eilinen oli taas oikein hyvä esimerkki ja selvästi mielessä.. Lähdin Mäkkäriin drive-in:iin ostamaan "ruokaa". Noh, ajoin kaistalle, siihen missä pitää tilaus jättää kun huomaan ettei ikkunani aukea. Noloa. Se oli jäätynyt. Siitä ei enää päässyt pois, edessä ja takana autot, joten pakko avata ovi ja huikata tilaus siitä. Yritin kokoajan saada ikkunaa auki, turhaan. En päässyt edes skrapaamaan, kun autosta ei päässyt pois, kun olematon jono edelläni liikkui niin nopeasti. Edessäni vain yksi auto (tätäkään ei tapahdu ikinä). Maksu piti surittaa luukulle 1... Se meni ihan ok, hirveiden selittelyjen ja naurun seassa... Ruokien haku sitten luukulta 2. Voi luoja, olisitte nähneet sen myyjän ilmeen! Varmaan ajatteli, että "Eiks toi nuija tajuu, että ikkunan avaaminen riittää?" Pitihän sillekin selventää, että se ikkuna ei aukee ja mä en just nyt voi asialle mitään! Ruuat mukaan ja naureskellen pois... Ei tämä tarina tähän lopu. Kotipihassa parkkipaikalla sitten ruokien, juomien ja kahden maitolitran syliin saanti. Aluksi ihan ok, mutta huomaan, että toinen tölkki rikkoo pussia, jossa hampparit ja ranskalaiset on. Apua! Juomat takaluukun päälle, tölkkien ja ruokapussien asennonkorjaus. Ahaa, pussi on mennyt rikki, voihan vitalis. Siitä selvitään säikähdyksellä, mitään ei tipu maahan. Sitten toisella kädellä juomat mukaan ja RÄKS! Eiköhän se pahviteline, jossa juomat ovat, mene rikki ja juomat levähtää maahan ja auton alle. Nyt taas naurattaa tämä huono onni.. Kerään "jätteet" ja livahdan kotiin. Rapussa naurattaa, kun ovi avataan valmiiksi, nälkäinen perhe odottaa kotona ja näkevät mitä on tapahtunut.. "Ette arvaa mitä mulle kävi...."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti